Uutiset

Elintarvike- ja lääkeviraston Eteläisen lääketalouden instituutin (jäljempänä Etelä-instituutti) marraskuussa 2021 tekemän kuluttajakyselyraportin mukaan lähes 44 % vastaajista on ostanut lääkkeitä verkkokanavien kautta viimeisen vuoden aikana, ja osuus on lähestynyt offline-kanavia. On odotettavissa, että reseptien ulosvirtauksen myötä lääkkeisiin liittyvän tiedonkulun, palveluvirran, pääomavirran ja logistiikan rekonstruoinnissa lääkkeiden verkkokaupan asema lääkemarkkinoiden "neljäntenä terminaalina" julkisen sairaalaterminaalin, vähittäisapteekin jälkeen terminaalit ja julkiset ruohonjuuritason lääketieteelliset terminaalit konsolidoituvat yhä enemmän.

Samaan aikaan sosiaalisen ja taloudellisen tason parantuessa, väestön ikääntymisen kiihtyessä ja tautien kirjon muuttuessa myös kuluttajien verkkolääkkeiden ostokäyttäytyminen on muuttunut.

Viime vuosina verkkokaupan vähittäismarkkinat ovat kasvaneet tasaisesti. Kauppaministeriön julkaiseman vuoden 2020 verkkokaupan markkinakehitysraportin mukaan verkkokaupan markkinat ovat jatkaneet tasaista kasvua epidemian haasteessa ja verkkokaupan yritysten teknologisesta innovaatiosta on tullut tärkeä kiihdyttäjä reaalitalouden muutos. Vuonna 2020 kansallinen verkkovähittäismyynti oli 11,76 biljoonaa yuania, mikä on 10,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin; Fyysisten tavaroiden verkkomyynnin osuus sosiaalisten kulutustavaroiden kokonaismäärästä oli lähes 25 %, kasvua edellisvuoteen oli 4,2 %. Kategorioiden myynnin mittakaavassa vaatteet, kengät ja hatut, päivittäiset tarvikkeet ja kodinkoneet ovat edelleen kolmen parhaan joukossa; Kasvuvauhdilla mitattuna merkittävimmät olivat kiinalaiset ja länsimaiset lääkkeet, joiden vuosikasvu oli 110,4 %.

Lääke- ja laitemyyntilinjan penetraatioaste säilyi ennen COVID-19:ää, hitaan sairausasteen nousun ja muiden tekijöiden vuoksi hidasta kasvua: vain 6,4 % vuonna 2019. Vuonna 2020 Internetin levinneisyysaste oli 9,2 % ja kasvu oli merkittävää.